Ajankohtaista

Seuraa Suomen Kuntasäätiön Urbanismi-seminaaria streamattuna 14.10.2020

Onko Suomi valmis urbanismipolitiikkaan? Teknologiavetoisesta kaupunkipolitiikasta yleisempään urbanismipolitiikkaan?

Suomen Kuntasäätiön suojissa jatketaan Urbanismisäätiön toimintaa. ”Maailman Parhaat Kaupungit – kokemusten juurruttaminen Suomeen” -toimintatavan neljännen kurssin seminaari streamataan Kuntatalolta keskiviikkona 14.10. 2020.

Seminaarissa luodataan myös koronan jälkeistä kaupunkipolitiikkaa.

Neljännen kurssin opintomatkan kohteena olivat Hollannin kaupungit Heerlen, Eindhoven ja Utrecht. Saadut kokemukset vahvistavat Kuntasäätiön Urbanismi-toiminnan ideaa: Erilaisiin teknologioihin kiinnittyvät innovaatioympäristöhankkeet ja elinkeinopolitiikka ovat kyllä nekin tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on luottaa urbaaniin uudistumiskykyyn ja   kehittää hyviä, toimivia kaupunkeja.

Tervetuloa!

Ilmoittaudu alla olevasta linkistä, niin lähetämme  linkin, jolla voi liittyä seuraamaan seminaaria.

Ilmoittautuminen

Ohjelma:

Aamupäivän puheenjohtaja yhteysjohtaja Jose Valanta, Suomen Kuntaliitto

10.15-10.45

Avaus, toimitusjohtaja Minna Karhunen, Suomen Kuntaliitto

Isäntäkaupungin avauspuheenvuoro, kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Lahti

10.45-11.15

Kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen: Mihin ajatus urbanismipolitiikasta perustuu ja millaista kaupunkipolitiikkaa se tarkoittaa?

11.15-11.45

Toimitusjohtaja, VTT Seppo Laakso: Näkökulmia kaupungistumiseen, kasautumishyötyihin ja alue-eroihin

11.45-12.15

 Neuvotteleva virkamies Katja Palonen, TEM:  Kaupunkipolitiikan haasteet ja tulevaisuus

Keskustelu

Iltapäivän keskustelun johdattelevat Maailman parhaat kaupungit -toimintavavan fasilitaattorit Tuomas Ilmavirta Aalto yliopisto ja  Kaisa Schmidt-Thomé, Demos Helsinki Oy

13.30-14.00

Founder, AP + E (Architecture Practice + Experimentation) Jeffrey Bolhuis, Dutch everyday urbanism as a matter of attitude (etäpuheenvuoro)

14.00-14.15

Alankomaiden kokemuksia, vanhempi tutkija Kaisa Schmidt-Thomé ja yliopisto-opettaja Tuomas Ilmavirta

14.15-15.15

Ryhmät alustavat tuloksistaan, Heerlenin, Eindhovenin ja Utrechtin opetukset, nosto a 10 min

15.15-15.30

Keskustelu ja seminaarin päätössanat, toimitusjohtaja Minna Karhunen, Suomen Kuntasäätiö

Timo Mykkänen Kuntasäätiön asiamieheksi

Suomen kuntasäätiön ensimmäisenä päätoimisena asiamiehenä aloittaa vuoden 2020 alusta Kuntaliitto Palvelut Oy:n projektipäällikkö Timo Mykkänen. Hänen pääasiallinen työnsä viime aikoina on ollut kuntasäätiön omistaman Kuntatalo Oy:n asioiden hoitaminen sekä kuntasäätiön muiden asioiden valmistelu.

Kuntasäätiön hallitus katsoi, että Kuntatalon kiinteistö- ja sopimusasioiden hallinta sekä säätiön varsinainen avustustoiminta edellyttävät päätoimista työskentelyä. Asiamies valmistelee avustustoimintaa, avustusten käytön seurantaa ja hallituksen päätösasioita toimitusjohtajan alaisuudessa. Kuntasäätiön toimitusjohtajana jatkaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Lisätietoja: Timo Mykkänen, timo.mykkanen@kuntaliitto.fi, 09-7712715

Selvitys kaupungeista palvelujen alustana

Kunnat ja kaupungit ovat entistä enemmän palvelujen ja kehittämisen mahdollistajia eli alustoja yritysten, kolmannen sektorin ja kansalaisten aktiivisuudelle. Kuntasäätiö rahoittaa vuoden 2019 aikana Tampereen yliopiston selvitystä alustamallin perusteista ja käytännön toteutuksista. Tutkimukseen on myönnetty 59 000 euron rahoitus.

Alustamallin teoreettinen perusta on vielä hajallaan ja kokemukset vähäisiä. Suurissa kaupungeissa on kuitenkin jo laajojakin hankkeita, joissa kaupunki on kehittänyt uusia toimintoja verkostomaisesti, esimerkiksi Tampereen Tesoman Koklaamo ja Hiedanrannan alue, Vantaan Koivukylän palvelutori, Espoon koulumaailma sekä Oulun PATIO-testausympäristö ja OULLabs.

Alustamalli korostaa eri toimijoiden tuotosten kokoamista, yhteiskehittämistä, tiedon avoimuutta, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä. Johtamisessa on oleellista ymmärtää kokonaisuuksia, verkostojohtamista, vuorovaikutusta sekä hallita integroivat ja fasilitoivat toiminnot. Alustamainen kehittäminen on yhä useammin kaupunkien kehittämissuunnitelmien tavoittelema toimintatapa.

Tutkimuksen johtajana Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa toimii professori Arto Haveri.

Minna Karhunen Kuntasäätiön toimitusjohtajaksi

Suomen kuntasäätiön hallitus on nimennyt säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi Minna Karhusen 1.2.2019 lähtien. Minna Karhunen toimii helmikuun alusta alkaen säätiön perustajan Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajan sijaisena ja 1.3. alkaen Kuntaliiton toimitusjohtajana.

Kuntasäätiön työjärjestyksen mukaan hallitus vastaa säätiön strategisesta johtamisesta ja toimitusjohtaja sen operatiivisesta johtamisesta.

Suomen kuntasäätiö sr:n toimitusjohtajana on perustamiskirjan allekirjoitushetkestä 22.8.2016 asti toiminut Suomen Kuntaliitto ry:n toimitusjohtaja Jari Koskinen. Jari Koskinen on irtisanoutunut Kuntaliiton ja Kuntasäätiön toimitusjohtajan tehtävistä.

Lisätietoja:

Kuntasäätiön hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, 050 512 1602
Kuntasäätiön hallituksen sihteeri Janita Karhu, Suomen Säätiötilipalvelu, 044 727 6003

Janakkala, Joensuu ja Vantaa jatkoon Klash-kuntakilpailussa: Jaossa jopa miljoonan euron tuki

Janakkala, Joensuu ja Vantaa on valittu jatkoon kuntien Klash-kilpailussa. Janakkala isännöi liikenteeseen liittyvää kehitystyötä, Joensuun haaste pureutuu kuntalaisten osallistumiseen ja Vantaan johdolla etsitään ratkaisuja ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen.

Klash on kunta-alan uusi haastekilpailu ja ideakiihdyttämö, jossa valittujen ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon on varattu jopa miljoonan euron tuki.

– Jatkoon valitut kunnat esittelivät ongelmia, jotka on tunnistettu kuntakentällä laajalti, mutta joihin on kilpailun puitteissa mahdollista myös löytää ratkaisu. Tavoitteena on, että ratkaisut hyödyttävät koko kuntakenttää, Klash-¬kuntakisan projektipäällikkö Maritta Mäkelä toteaa.

Klashiin tuli määräaikaan mennessä 77 hakemusta yhteensä 65 kunnasta. Kuntien lähettämissä ongelmissa korostuivat ympäristö- ja ilmastokysymykset, joukkoliikenneratkaisut, syrjäytymisen ongelmat sekä tyhjien tilojen uudet käyttötarkoitukset. Kaikki hakijat saavat asiantuntijaraadin palautteen ja muita etenemisen ja yhteistyön ehdotuksia, vaikka itse kilpailun jatkojalostukseen kutsutaan kolme isäntäkuntaa.

Teemoina liikenne, osallistuminen ja koulutus

Janakkala toivoo kilpailun kautta palvelumallia, joka yhdistäisi kunnan, yritysten ja asukkaiden liikenteen tarjontaa ja käyttöä. Liikenteen ja kuljetusten toimivuuteen etsittiin ratkaisuja usean kunnan hakemuksissa. Haasteina ovat julkisen liikenteen saatavuuden ja kannattavuuden turvaaminen, taloudelliset ja ympäristöystävälliset yhteistyömallit sekä asiakkaiden tarpeet toimivien liikenneketjujen löytämiseksi.

Joensuun kaupunki hakee kilpailun kautta toimintatapaa ja välineitä asuinympäristön ja elämisen laadun kehittämiseen asukkaiden tarpeiden ja oman panostuksen kautta. Ratkaisulta odotetaan yhteisöllisyyden lisääntymistä, hyvinvoinnin ja elinvoiman kasvua sekä kansalaistoiminnan merkityksen korostumista.

Vantaa etsii mahdollisuuksia tukea toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita niin, että opintojen keskeyttäminen saadaan vähenemään. Tehtävää voidaan ratkoa ennakoimalla keskeytysvaaraa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvästä tiedosta. Eri tahoilla olevaa tietoa voidaan koota ja analysoida tiedonkäsittelyn avulla.

Ratkaisijoiden haku käynnistyy tammikuussa 2019

Nyt valitut ongelmat muotoillaan haasteiksi, ja 15.1.2019 kilpailu avataan erilaisille tiimeille ja työryhmille, kuten pk-yrityksille, start up-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille. Tämän vaiheen päätteeksi valitaan jatkoon 6 kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen.

Jatkoon päässeille ratkaisijoille Klash-yhteistyökumppanit tarjoavat mentorointia ideoiden jalostamisen tueksi. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2019.

Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon on varattu jopa miljoonan euron tuki. Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämistä ja käyttöönottoa rahoittavat Kuntaliitto, Suomen Kuntasäätiö, Kuntarahoitus, Keva, FCG, KL-Kuntahankinnat ja KL-Kustannus.

Klashin etenemistä voi seurata Twitterissä @kunta_klash ja #kuntaklash sekä verkkosivuilla www.klash.fi

Lisätietoja:
Maritta Mäkelä, Klash-projektipäällikkö, markkinointijohtaja, p. 040 765 8016

Janakkala: Ismo Holstila, elinvoimapäällikkö, p. 050 591 5865
Joensuu: Sami Ruotsalainen, kehittämispäällikkö, p. 050 339 4340
Vantaa: Marja Viljamaa, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja, p. 050 312 1694

Vuoden kuntagradu: Ilmastotoimiin lisää yhteistyötä

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen esteitä ja niiden ylittämistä käsittelevä Viliina Evokarin pro gradu -tutkielma on saanut Suomen Kuntasäätiön palkinnon vuoden 2017 parhaasta kunta-alan opinnäytetyöstä. Kuntaliiton asiantuntijoiden arvioimista opinnäytetöistä palkittiin nyt ensimmäistä kertaa myös ammattikorkeakoulussa tehty yamk-tutkielma, Milla Lamminperän ja Annukka Tuppuraisen opinnäytetyö ”Esimiesten osaamisen johtaminen ja ristiriitojen hallinta kotihoidossa”. Lisäksi on myönnetty yhteensä neljä kunniamainintaa.

Helsingin yliopistossa valmistuneen Viliina Evokarin tutkielma selvittää ilmastonmuutokseen sopeutumisen esteitä ja mahdollisia ratkaisuja Helsingin kaupungin organisaatiossa. Tärkeimpinä sopeutumisen esteinä havaittiin kustannushyötyanalyysien puute, kilpailu resursseista muiden intressien kanssa, asenne sopeutumisen kiireellisyyteen, tiedon puute, hallinnon siiloutuminen sekä epäselvät roolit ja vastuut.

Helsingin kaupungin asiantuntijoiden työpajoissa nousi esiin kuusi ratkaisua, joilla sopeutumisen esteitä voitaisiin taklata: kustannushyötyanalyysit, koulutuksen ja tiedon lisääminen, konkreettiset esimerkit, yhteistyön lisääminen, selkeät toimintatavat ja vastuut sekä johdon tuki ja sitouttaminen. Tutkielmassa ehdotetaan, että kaupungin uudessa organisaatiossa tulisi selkeästi vastuuttaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kaupungin eri toimialojen välisiä siiloja tulisi purkaa. Kaupunkien sopeutumistyötä voisi edistää tiiviimpi yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä kansallinen lainsäädäntö, jolla osoitettaisiin sopeutumiseen liittyvät kuntien roolit ja vastuut.

Evokarin ajankohtainen ja analyyttinen tutkielma palkittiin 2 500 euron apurahalla.

Parhaiden pro gradu -töiden kunniamaininnat annettiin Jonne Parkkiselle tutkielmasta ”Vetovoimakilpailu – tutkimus seutukaupunkien vetovoimaisuudesta seutukaupunkijohtajien tulkitsemana” sekä Tuula Sepolle tutkielmasta ”Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset rekisterinpitäjälle”.

Ensimmäinen palkittu ylempi amk-tutkielma pureutui johtamiseen

Suomen Kuntaliitto on vuodesta 1993 alkaen vuosittain palkinnut parhaan kunta-alaa käsitelleen pro gradu –tasoisen opinnäytetyön sekä jakanut yhdestä kahteen kunniamainintaa. Nyt palkittiin ensi kertaa myös ammattikorkeakoulun yamk-opinnäytetöitä. Vuoden 2017 parhaaksi amk-opinnäytetyöksi arvioitiin Milla Lamminperän ja Annukka Tuppuraisen kotihoidon johtamiseen liittyvä tutkielma.

Tampereen ammattikorkeakoulussa hyväksytty opinnäytetyö osoitti, että kotihoidon esimiehet tuntevat alaistensa osaamisen ja pyrkivät hyödyntämään sitä, mutta vain kolmannes esimiehistä kokee voivansa hyödyntää kaikkea omaa osaamistaan työssään. Ristiriitoihin puututaan nopeasti ja tarjolla on työkaluja niiden hoitamiseksi. Osaamisen johtamisen merkittävimpiä haasteita ovat tutkimuksen mukaan henkilöstön ja asiakaskunnan muutokset, motivointi ja johtaminen, sote-uudistus ja organisaatioihin kohdistuvat muutokset sekä resursointi. Ristiriidan hallinnan haasteiksi on lueteltu johtaminen yleensä, ajan puute, työyhteisön ihmissuhteet ja toisinaan luottamusmiehet ja liiton edustajat.

Tutkimuksen tulokset on tiivistetty viideksi kehittämiskohteeksi, joita ovat strategialähtöisyyden lisääminen, oman osaamisen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen, palkitsemisen tapojen kehittäminen sekä esimiehen saamaan tukeen panostaminen.

Lamminperän ja Tuppuraisen työ palkittiin Kuntasäätiön 2 000 euron apurahalla.

Kunniamaininnat myönnettiin Aila Ramlinin ja Tiina Vakkalan opinnäytetyölle ”Yhden ensihoitajan yksikön toimintamallin kehittäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle” sekä Hannele Hankalan opinnäytetyölle ”Siikajoen kunnan palkkausjärjestelmän kehittäminen: Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä”.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Suomen Kuntaliitto, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
Viliina Evokari, FM, projektipäällikkö, p. 040 182 5347, viliina.evokari(at)metsa.fi
Milla Lamminperä, röntgenhoitaja (YAMK), p. 040 516 5451, milla.lamminpera(at)gmail.com
Annukka Tuppurainen, röntgenhoitaja (YAMK), p. 044 252 4192, ansku.tuppurainen(at)kuh.fi

Palkitut opinnäytetyöt:
Viliina Evokari, Helsingin yliopisto: Ilmastonmuutokseen sopeutumista estävät ja edistävät tekijät Helsingin kaupungissa.
Milla Lamminperä ja Annukka Tuppurainen, Tampereen ammattikorkeakoulu: Esimiesten osaamisen johtaminen ja ristiriitojen hallinta kotihoidossa.
Kunniamaininnan saaneet opinnäytetyöt:
Jonne Parkkinen, Tampereen yliopisto: Vetovoimakilpailu – tutkimus seutukaupunkien vetovoimaisuudesta seutukaupunkijohtajien tulkitsemana.
Tuula Seppo, Itä-Suomen yliopisto: Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset rekisterinpitäjälle.
Aila Ramlin ja Tiina Vakkala, Lapin ammattikorkeakoulu: Yhden ensihoitajan yksikön toimintamallin kehittäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle.
Hannele Hankala, Oulun ammattikorkeakoulu: Siikajoen kunnan palkkausjärjestelmän kehittäminen: Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä.

Lisätietoja Kuntaliiton gradupalkinto -aiheesta: www.kuntaliitto.fi/gradupalkinto

Klash – uusi haastekilpailu: Jaossa miljoonan euron tuki kunnille elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi 16.8.2018

Kunta-alan isot toimijat ovat käynnistäneet täysin uudenlaisen haastekilpailun löytääkseen ratkaisuja ja uusia avauksia kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Klash-haastekilpailun ja ideakiihdyttämön tavoitteena on auttaa kuntia ratkaisemaan tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmia. Kilpailun avulla pyritään löytämään uusia ratkaisumalleja ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin sekä talouden kehittämiseksi.

Hankkeen rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Suomen Kuntasäätiö, Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus sekä FCG Finnish Consulting Group.

  • Klash-kilpailuun voivat osallistua kaikki kunnat haluamillaan haaste-ehdotuksilla. Ratkaisut keskittyvät lisäämään ihmisten, ympäristön ja talouden hyvinvointia. Kilpailun tavoitteena on uudistaa yhteistyömalleja ja luoda uusia kumppanuuksia kuntien, start-up -yritysten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä ennakkoluulottomalla ja rohkealla tavalla, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kolmivaiheinen kilpailu
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kunnista etsitään ongelmia, joihin halutaan ratkaisuja. Kunnat voivat ilmoittaa kilpailuun alueelleen merkityksellisen, ratkaisua vaativan ongelman 31.10.2018 mennessä. Kilpailun järjestäjäkumppaneita edustava tuomaristo valitsee kuntien ehdotuksista neljästä kuuteen ongelmaa, joihin etsitään ratkaisuja haastekilpailun kautta. Haastekilpailu avataan erilaisille organisaatioille ja työryhmille, kuten pk-yrityksille, start up-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille 15.1.2019. Toisen vaiheen päätteeksi valitaan jatkoon 8-12 kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen. Kolmannessa vaiheessa Klash-yhteistyökumppanit tarjoavat loppukilpailuun valituille kilpailijoille mentorointia ideoiden jalostamisen tueksi. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2019. Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon on varattu jopa miljoonan euron tuki.

Uusi verkostoitumismahdollisuus kunnille ja yrityksille

  • Kilpailu tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää kuntakenttään soveltuvia ratkaisumalleja sekä tekee osallistuvia ratkaisijoita tutuksi kuntakentälle potentiaalisina yhteistyökumppanina. Olennaista on, että palkittavat ratkaisut ovat skaalattavissa ja otettavissa käyttöön koko Suomessa, sanoo Klashin projektipäällikkö Maritta Mäkelä.

Klash-haastekilpailun yhteistyökumppanit näkevät kilpailun uutena, ennakkoluulottomana tapana tukea kuntien toimintaa.

  • Kunta-alalla ja laajemmin julkisella sektorilla tarvitaan innovaatioita ja uudistumista. Ne ovat keskeisiä elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Siksi myös Keva on mukana etsimässä ratkaisuja kunta-alan haasteisiin uusin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kevasta.
  • Suomalaiskunnat ovat keskellä valtavaa murrosta. Suomen kaltaisessa maassa ratkaistavat ongelmat ovat kuitenkin monelle yhteisiä, ja siksi niiden ratkaisutkin kannattaa kehittää yhdessä ja skaalata myös muiden käyttöön. Klash on tähän innostava ja konkreettinen lähestymistapa, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Lisätietoja
Klash.fi
Twitter: @kunta_klash
#kuntaklash
Kuntaliitto
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 555 8458

Maritta Mäkelä, Klash-projektipäällikkö, markkinointijohtaja, p. 040 765 8016
Keva
Marjaana Vuori, viestinnän asiantuntija, p. 040 553 3052
Suomen Kuntasäätiö
Jari Seppälä, viestinnän erityisasiantuntija, p. 050 66 743
KL-Kuntahankinnat
Raili Hilakari, toimitusjohtaja, p. 050 544 7262
Kuntarahoitus
Soili Helminen, viestintäpäällikkö, p. 0400 204 853
FCG Finnish Consulting Group
Eeva Kokki, henkilöstö- ja viestintäjohtaja, p. 050 312 0271
KL-Kustannus
Marja Honkakorpi, toimitusjohtaja, päätoimittaja, p. 040 588 7613

Suomen Kuntasäätiön Urbanismi-seminaari Tampereella 25.4.2018

Suomen Kuntasäätiön suojissa jatketaan Urbanismisäätiön toimintaa. ”Maailman Parhaat Kaupungit – kokemusten juurruttaminen Suomeen” -toimintatavan kolmannen kurssin seminaari pidettiin Tampereella 25.4.2018.

Professori Tassilo Herrschel Westminsterin yliopistosta luennoi kaupunkiverkkojen kasvavasta merkityksestä ja niiden suhteesta valiovallan koko kansallista aluetta koskevaan vastuuseen. Seminaarissa keskusteltiin Portlandiin suuntautuneen kurssin raportista. Portland osoittautui hyväksi esimerkiksi kaupungista, jota kehitetään asukkaitaan varten hyvänä, toimivana kaupunkina. Näin toimien Portland kuitenkin näyttää osoittautuvan yhdeksi menestyvimmistä Yhdysvaltalaisista kaupungeista ja myös kansainvälisesti vetovoimaiseksi. Asukkaista lähtevä kaupunkistrategia on siis mahdollinen!

Asukkaiden osallisuudesta lähtevää kaupunkikehittämistä valotti professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta.

Säätiön raportti ”Monipuolinen Portland” on liitetty Suomen Kuntasäätiön sivuille.

Koskinen-Tampere25.4.2018
Herrschel-Tampere25.4.2018
Kyttä-Tampere25.4.2018

Kuntien yhteinen tietopalvelu avattiin

Kuntien yhteinen tietopalvelu avattiin
Kuntien rakennetun ympäristön tiedot löytyvät vastedes yhdestä verkkopalvelusta. Rakentaja, taloyhtiö tai vaikkapa omakotiasuja voi tilata oman kiinnostuksensa mukaan tiedot rakennuksesta, kaavoituksesta tai maankäytöstä ajantasaisesti suoraan kunnan perusjärjestelmistä yhteisen Kuntatietopalvelun kautta.
Suomen Kuntasäätiön rahoittama palvelu on nyt avattu osoitteessa www.kuntatietopalvelu.fi, ja siihen on jo liittynyt noin 30 kuntaa, jotka julkaisevat palvelussa koneluettavaa tietoa. Yli sadasta kunnasta julkaistaan palvelussa ajantasaisia asemakaavoja.
– Digitaalinen yhteiskunta ja kestävä kuntatalous edellyttävät, että kunnat hoitavat tieto-omaisuuttaan huolellisesti ja avaavat tietovarantoja yhteiseen käyttöön. Kunnat voivat liittyä palveluun maksutta ja kanavoida siitä saatavat tulot omaan kuntaan. Nyt avautuvasta datasta myös paikalliset yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluita, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen.

Tieto on omaisuutta
– Kuntanäkökulmasta on itsestään selvää, että kuntien tieto-omaisuuden taloudellinen arvo kuuluu kunnille. Kuntien dataomaisuuden siirtäminen valtion kopiorekistereihin ei ole teknisesti eikä taloudellisesti perusteltua, Holopainen sanoo.
– Kattava, oikea ja ajantasainen osoitetieto on yhteiskunnan perustarve. Kohteiden osoitetieto syntyy täysimääräisesti kuntien prosesseissa. Tämän tiedon jakelua ja hyödyntämistä varten tarvitaan kuntien järjestelmistä rajapinnat auki Kuntatietopalveluun, Holopainen sanoo.
Rajapinnat voidaan avata jokaisesta Suomen kunnasta hyvin nopeasti kunnan oman järjestelmätoimittajan tuella, kun kunta niin päättää. Kuntasäätiö maksaa pienille kunnille kannustinpalkkion osoitetietojen avaamisesta palveluun. Palkkio haetaan kunnan liittyessä palveluun.

Hallittua tiedon jakamista
Kunnat tuottavat rakennetun ympäristön keskeisiä tietovarantoja. Kuntatietopalveluun kootaan osoitetiedot, rakennustiedot, asemakaavat, yleiskaavat, ympäristötiedot ja maaomaisuustiedot kaikista kunnista sekä asemakaava-alueiden kiinteistötiedot yli neljän miljoonan asukkaan osalta. Uudet kaupunkimallit ovat keskeinen osa kuntien rakennetun ympäristön digitaalisia tietovarantoja.
– Kuntien tulisi tehostaa rakennetun ympäristön perusprosesseja kuntatalouden ja kattavan kiinteistöveropohjan tarpeista lähtien. Samalla varmistetaan, että kunnasta palvelussa julkaistava tieto on mahdollisimman kattavaa ja ajantasaista.
Kuntatietopalvelussa kunnat voivat jakaa ajantasaista koneluettavaa tietoa hallitusti. Kuntatietopalvelu toteuttaa EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimukset hallitusta henkilötietojen käsittelystä.
Käyttäjä voi myös tilata seurantapalvelun, joka hälyttää, kun seurattavalla alueella tulee uusia asemakaavoja, poikkeamispäätöksiä, suunnitteluratkaisuja tai rakennuslupia.
Tietojen julkaisemisessa Kuntatietopalvelussa käytetään kuntien yhdessä määrittelemää ja toteuttamaa KuntaGML-tietomallistoa. KuntaGML:ään tukeutuvia kuntien sähköisiä lupa- ja hakemuspalveluja on käytössä jo yli 270 kunnassa.
Kuntasäätiö on rahoittanut palvelun käynnistysvaiheen ja tukee kuntia rajapintojen avaamisessa. Tavoitteena on saada kaikki kunnat yhteiseen Kuntatietopalveluun vuoteen 2020 mennessä.
Kunnat ohjaavat palvelun kehittämistä. Palvelua kehitetään edelleen asiakkailta saatavan palautteen perusteella.

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat, p. 050 563 4622

Kuntasäätiö tukee kaupunkitaloustieteen professuuria

Aalto-yliopisto on perustamassa kaupunkitaloustieteen professuuria, jolla varmistetaan vahva kaupunkisuunnittelun asiantuntemus ja osaaminen kaupunkien keskeisten päätösten tueksi. Suomen kuntasäätiö on päättänyt rahoittaa professuuria enintään 400 000 eurolla.

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään kaupunkitaloustieteeseen keskittynyttä professuuria. Aalto-yliopisto on hakenut rahoitusta professuurille, joka turvaisi alan opetusta ja tutkimusta. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit ovat sitoutuneet rahoittamaan professuuria yhteensä 1,9 miljoonalla eurolla.

Kaupunkitaloustieteen merkitys on kansainvälisesti kasvussa. Tieteenala pyrkii vastaamaan kaupungistumisen aiheuttamiin monimutkaisiin ongelmiin luomalla yhteyksiä kaupunkitutkimuksen, kaupunkisuunnittelun ja muotoilun välille. Kaupungit hyötyvät professuurista muun muassa niin, että niiden tuottaman tiedon käyttö tutkimuksessa lisääntyy ja tuottaa edelleen hyödynnettävää tutkimustietoa. Suunnittelu ja päätöksenteko saa tuekseen asiantuntemusta ja modernit menetelmät hallitsevaa, koulutettua henkilöstöä.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jari Koskinen, Suomen Kuntaliitto, 044 976 4225